Keskustelua yhteiskuntaopin tavoitteesta ja kolmen eri tavoitteen tarkoituksesta
25.1. Ilmiöprosessin
toinen viikko alkoi Virtauksen esittelyllä Ulla-Maijalle ja toisin päin.
Esittelimme Ulla-Maijalle myös ilmiön sisältöaiheen ja mitä olimme siihen
mennessä ilmiön aikana tehneet. Ulla-Maijan kanssa pohdimme myös ilmiön
yhteiskunnallista tavoitetta. Kuten aina Virtauksen keskustellessa, näkökulmia
ja erilaisia ehdotuksia tuli lukuisia. Keskustelu kuitenkin sujui sovittuja
keskustelukäytänteitä noudattaen ja toisia kunnioittaen. Varsinaiseen
päätökseen emme kuitenkaan vielä yhteiskunnallisesta tavoitteesta päässeet. Seuraavalla
tunnilla esittelimme sisältötavoitteemme Annalle. Samalla kävi kuitenkin ilmi,
että siitä oli edelleen epäselviä näkemyksiä eikä aihe ollut yksiselitteinen,
mikä saattoi olla seurausta sekavasta päätöksentekotilanteesta. Myös ilmiön
kolme tavoitetta, sisältö-, ainedidaktiset sekä kasvatuspsykologinen
tavoite aiheuttivat hämmennystä ja pyysimme Annaa selventämään näiden
tarkoitusta. Sovimme, että jokaisen tavoitteen kristallisoimiseen muodostetaan
oma työryhmänsä, joka päättää koko muun Virtauksen puolesta, minkälaisiksi
kukin tavoite muodostuu. Seuraavalle kerralle valtuutimme työryhmän tekemään
päätöksen ilmiömme sisältötavoitteesta eli tarkentamaan, mitä oman tuotemerkin
perustaminen tarkoittaa.
Flinga YH:n tavoitteesta
Flinga YH:n tavoitteesta
Keskustelua käsityön tavoitteesta
Seuraavalla tunnilla
27.1. tapasimme ensimmäistä kertaa Kaijun. Edellisellä kerralla valtuutettu
sisältötavoitetyöryhmä esitteli sisältötavoitteen, Ideasta tuotemerkiksi ryhmässä - Mitä se vaatii? Tämän jälkeen keskityimme Kaijun avulla käsityön
tavoitteen muotoilemiseen. Keskustelimme pareittain ja flingasimme ajatuksiamme
aiheesta. Tuotemerkin käsite aiheutti keskustelua, mutta se päätettiin pitää
aiheenamme, jottei asiasta tarvitsisi enää vääntää. Muodostimme työryhmät
päättämään yhteiskuntaopin, käsityön ja kasvatuspsykologian tavoitteista. Kukin
työryhmä tekisi määrittelynsä yhteisten flingausten pohjalta. Seuraavalle kerralle
sovimme keskustelun kasvatuspsykologian tavoitteesta, paneelin pohdinnasta,
lopputuotoksesta ja pidempiaikaisesta tavoitteesta sekä ryhmämme
vuorovaikutuksen reflektoinnista.
Flinga käsityön tavoitteesta
Flinga käsityön tavoitteesta
Keskustelua kasvatuspsykologian tavoitteesta
28.1. kertasimme, missä
olemme menossa ja rupesimme pohtimaan ilmiön aloituspaneelia ja sovimme
alustavat sisällöt paneeliin. Sovimme miettivämme seuraavaksi aamuksi paneelin
rakennetta tarkemmin. Keskustelimme myös ilmiössä käytettävästä
kirjallisuudesta ja sovimme pyytävämme vinkkejä asiantuntijoiltamme. Myös
ilmiön lopputyöstä oli keskustelua, mutta emme vielä päättäneet, mikä se voisi
olla. Keskustelimme myös ilmiön arvioinnista. Koko prosessin näkökulmasta
sovimme arvioivamme kasvatuspsykologian tavoitetta Annan avulla. Pohdimme myös, voisiko Kaisu tulla
loppupaneeliimme arvioimaan ryhmän kehittymistä. Sovimme, että pohtisimme arviointia tarkemmin paneelin jälkeen. Seuraavaksi pohdimme kasvatuspsykologian tavoitetta
pareittain flingaten. Flingan pohjalta kasvatuspsykologia-työryhmä tekisi tavoitteesta
selkeämmän. Tällä tunnilla loimme myös alustavan aikataulun koko ilmiölle.
Flinga KP-tavoitteesta
Flinga KP-tavoitteesta
Aloituspaneelin suunnittelu
29.1. meillä oli tunti
ennen aloituspaneelia, jolloin suunnittelimme tarkemmin, mitä paneeli tulisi
sisältämään. Ensin yhteiskunta-, käsityö- ja kasvatuspsykologia -tavoitetyöryhmät esittelivät
kunkin määritellyn tavoitteen. Sen jälkeen jakauduimme kolmeen ryhmään
suunnittelemaan aloituspaneelia. Kolmen eri ryhmän vastuulla oli paneelin
rakenteen kolme eri kohtaa. Olimme sopineet, että paneeli koostuisi kolmesta
eri palasta, joihin sisältyisi keskustelu ohjaajien kanssa ja aiheemme
esittely. Jakaannuimme käsiäänestyksellä ryhmiin. Parinkymmenen minuutin
jälkeen palasimme luokkaan ja pidimme keskittymisharjoituksen. Emme
ehtineet kuitenkaan yhteisesti käydä läpi, mitä aloituspaneelin rakenne ja sisällöt
tulisivat olemaan, vaan jokainen suunnittelutyöryhmä tiesi vain oman osuutensa
suunnitelman. Muutamat ottivat tämän esille ja toivoivat, että asia voitaisiin
vielä yhdessä katsoa läpi. Osa oli sitä mieltä, että pitäisi jo päästä syömään.
Alkoi yleinen kaaos, jossa ruvettiin taas huutelemaan toistensa päälle ja
monesta varmasti tuntui siltä, ettei ollut tullut kuulluksi. Osa lähti, osa
rupesi itkemään ja loppujen lopuksi muutamat jäivät luokkaan miettimään
aloituspaneelin rakenteen kuntoon.
Aloituspaneeli
Seuraavan tunnin
aloituspaneeli kuitenkin sujui ongelmitta. Aloitimme esittelemällä ilmiömme
yleisesti eli, mitä siihen mennessä oli tapahtunut ja, että olimme määritelleet
sisältötavoitteeksemme “Ideasta tuotemerkiksi - mitä se vaatii?”. Sen jälkeen
esittelimme pienryhmien kristallisoimat alatavoitteet: käsityön
tutkimuskysymyksen “Mitä voidaan oppia yhteisöllisestä tuotekehittelystä
DIY-kulttuurin kautta?”, kasvatuspsykologian tutkimuskysymyksen “Miten ryhmän vuorovaikutus-
ja päätöksentekotaidot voivat kehittyä ilmiörosessissa?” sekä yhteiskuntaopin
tutkimuskysymyksen “Kunnollinen yritys - miten se toimii?”.
Aloituspaneelissa
kävimme yhteistä keskustelua ohjaajien ja kuulijoiden kanssa ja flingasimme
kysymyksiä ja kommentteja kuulijoilta Virtaukselle sekä Virtaukselta kuulijoille.
Hieman ristiriitaisia näkemyksiä keskustelussa nousi kunnollisuuden
käsitteestä, mutta päätimme pitää sen osana yhteiskuntaopin tavoitetta. Huolta
herättivät myös suuret sisällölliset kysymykset, kolme suurta tavoitetta ja
aiheuttavatko liian monet tavoitteet projektin paisumisen liian suureksi. Tämä
ratkaistiin asettamalla suurien tavoitteiden alle pienempiä osa-alueita.
Huomiona oli, että Virtauksen tulisi varoa aiheen pirstaloitumista ja
ratkaisuna pidettiin, ettei selvitetä kaikkea kaikista tutkimuskysymyksistä.
Aiheen rajauksen vaikeus koettiin suurena huolena ja pohdimme, onko
Virtauksella uskallusta rajata aihetta tarpeeksi, kun ryhmäläisten mielipiteiden
kunnioitus on muodostunut niin määrääväksi normiksi. Pohdimme myös, onko
kyseessä pikemmin tiedealapohjaisen eheyttämisen projekti vai ilmiö, kun olemme
ottaneet niin tiiviisti huomioon ohjaajien erikoisalat.
Aloituspaneelin flinga
Aloituspaneelin flinga
Paneelissa pohdimme myös
ryhmämme vaikeuksia päästä tehokkaasti eteenpäin. Vaikka demokratia ja
perusteellisuus ovat hyveitä, ovat ne samalla Virtauksen suurimmat
kompastuskivet. Annalta saimme neuvon ottaa hyvästä ideasta saman tien kiinni
ja tehdä siitä päätös heti eikä pohtia kaikkia maailman vaihtoehtoja, ellei ole
aivan pakko. Saimme vinkiksi myös pohtia kukin tällaisissa tilanteissa, mistä
ei ainakaan ole valmis luopumaan eli valitsemaan taistelunsa. Keskustelimme
hyvän argumentoinnin tärkeydestä ja siitä, että jokainen miettisi loppuun asti,
onko puheenvuoro tarkoituksenmukainen. Päätimme, että ellei argumentointiin ole
aikaa, kirjoitetaan kaikki ideat ylös ja tukkimiehen kirjanpidolla äänestetään
niistä paras. Tässä tulisi kuitenkin huomioida, että kaikille täytyy olla
selvää, mistä ideoidaan, ettei tule väärinkäsityksiä, niin kuin ilmiön aiheen
valinnan kanssa kävi.
Ohjaajien kanssa
pohdimme myös ilmiön arviointia. Saimme tehtäväksi miettiä, miten teoretisointi
ja tutkimuksellisuus ilmiössämme näkyy. Myös yhteiskuntaopin ja käsityön
arvioinnin kohteet jäivät myöhemmin pohdittavaksi. Arviointia neuvottiin myös
miettimään tutkimuksena ja sen realibiliteettia sekä evidenssiä. Meille
teroitettiin, miten tärkeää on kerätä dataa koko prosessista, sillä muisti
valehtelee. Tärkeimpiä neuvoja alkupaneelin kuulijoilta ja ohjaajiltamme olivat
juuri se, että dokumentoisimme koko ilmiöprosessia alusta alkaen muutenkin kuin
pöytäkirjoin ja että rajaisimme ilmiön aiheemme kunnolla sekä se, että
lopputuotoksen eräänä vaatimuksena on ilmiön teoretisointi ja tieteellisyys,
mikä pitäisi pitää mielessä. Kotiläksyksi saimme kukin pohtia, olisiko ilmiön
lopputuotos blogi ja mahdollinen symboli/merkki vai jokin muu hieno idea ja
miksi. Toisena tehtävänä oli pohtia ilmiömme punaista lankaa eli sitä, mikä on
yhdistävä tekijä kaikkien tavoitteiden välillä.
- pöytäkirjojen pohjalta koonnut: Nuppu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti